Luonasi Lakipalvelut

Edunvalvontavaltuutus (tai edunvalvontavaltakirja) on viralliseen edunvalvontamääräykseen verrattuna huomattavasti joustavampi, helpompi ja halvempi sekä puhtaasti henkilön omaan tahtoon ja valintaan perustuva keino järjestää omien asioidensa hoito tarpeen vaatiessa. Onkin erittäin tärkeää ymmärtää näiden kahden toisiaan muistuttavan termin väliset erot.

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan, ts. edunvalvontavaltuutuksella varaudutaan tulevaisuuteen ja se tehdään terveenä ollessa. Annetun valtuutuksen vahvistamista haetaan holhousviranomaiselta (nykyisin digi- ja väestötietovirasto) siinä vaiheessa, jos tai kun elämässä tulee vastaan sellainen tilanne, ettei valtuutuksen antanut henkilö enää pysty itse hoitamaan omia asioitaan. Tällöin edunvalvontavaltuutuksen saanut henkilö voi hakea saamansa valtuutuksen vahvistamista. Vahvistamisen edellytyksenä on, että valtuuttaja on heikentyneen terveydentilansa vuoksi tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Valtuutuksen vahvistamista varten on hankittava lääkärinlausunto tai muu siihen rinnastettava luotettava selvitys valtuuttajan heikentyneestä terveydentilasta.

Virallinen edunvalvontamääräys on taas viimesijainen ja vasta henkilön toimintakyvyn menettämisen jälkeen käytettävissä oleva keino turvata henkilön etuja silloin, kun tämä ei ole laatinut edunvalvontavaltuutusta aiemmin elämänsä aikana. Edunvalvojan määrää tehtävänsä holhousviranomainen tai tuomioistuin (usein määrätään valtion virkamiehenä toimiva yleinen edunvalvoja), kun taas edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen nimetä ja päättää itselleen mieluisan ja luotettavaksi tietämänsä henkilön (usein oman läheisensä) hoitamaan omia asioitaan. Edunvalvontavaltuutuksella voi henkilö siten itse määritellä, kuka hänen asioitaan hoitaa, mitä asioita saadaan hoitaa ja miten niitä saadaan hoitaa. Valtuutuksella voidaan määritellä niin haluttaessa myös vaikkapa se, miten valtuutetun toimintaa valvotaan.

Yleisenä edellytyksenä edunvalvontavaltuutuksen laatimiselle on ainoastaan se, että valtuuttaja on täyttänyt 18 vuotta ja terveydentilansa perusteella oikeustoimikelpoinen, eli kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen ei siis kosketa ainoastaan ikääntyviä tai jo ikääntyneitä henkilöitä, vaan 18-vuotias oikeustoimikelpoinen henkilö voi laatia valtuutuksen varmuuden varalta jo hyvissä ajoin etukäteen yllättävien omaa toimintakykyä muuttavien tilanteiden, kuten esimerkiksi sairauskohtauksen tai liikennevahingon varalle. Kyseessä onkin eräällä tavalla kuvattuna ”maksuton vakuutus omien asioiden hyvän ja turvallisen hoitamisen varmistamiseksi kaikissa tilanteissa”. Edunvalvontavaltuutus kannattaa laatia viimeistään silloin, kun toimintakyvyn heikkenemisen ensioireita on jo havaittavissa. Tässä tilanteessa voi kuitenkin jo olla tarpeen pyytää myös lääkärinlausunto, jolla voidaan varmistua valtuuttajan kyvystä edunvalvontavaltuutuksen merkityksen ymmärtämiseen.

Jotta voidaan parhaalla mahdollisella tavalla varmistaa henkilön aidon tahdon toteutuminen sitä koskien, kuka hänen puolestaan asioita hoitaa ja millä tavalla, on edunvalvontavaltuutuksen laadinnassa syytä turvautua asiantuntevaan lakimiesapuun. Me Luonasi Senioripalveluissa halumme auttaa sinua tässäkin asiassa ja voit kääntyä puoleemme milloin tahansa sinun tai läheistesi tulevaisuuden turvaamiseksi edunvalvontatestamentin avulla.